Lopettakaa se CV:n kyttääminen

Oletko koskaan rekrytoinut ketään tai oletko koskaan hakenut minnekään töihin? Hienoa – olet kirjoitukseni kohderyhmää. Rekrytointi on huonoa, laadutonta ja päämäärätöntä, koska siitä ovat päässeet päättämään ihmiset, jotka eivät ymmärrä mitään ihmisyydestä.

On totta, että osa meistä osaa rekrytoida järkevästi. Harva siihen silti kykenee, koska kuvittelemme rekrytoinnin olevan jokin vääjäämättömän epämääräinen tiede, jonka käsittäminen on mahdotonta. Ei se ole. Se on helppoa.

Miksi me sitten pelkäämme rekrytoida sujuvasti?

Koska huonosta työntekijästä on vaikeaa päästä eroon, joten rekrytointi on askel potentiaalisiin ongelmiin. Osa siis jättää palkkaamatta ketään avukseen, koska katsoo avun olevan pienempi hyöty, kuin riski huonosta rekrytoinnista.

Mutta niitä huonoja rekrytointeja on suhteellisen helppoa välttää. Paljastan siihen keinot seuraavan click bait -väliotsikon alla.

Ovatko nämä kolme temppua sellaisia, joita et tiennyt, joilla rekrytoit aina oikein?

Rekrytoi ihminen, älä tekijää. Ihan sama pyöritätkö pikaruokaravintolaa, tehdasta, tiedeyhteisöä tai mainostoimistoa. Palkkaa ihminen, josta pidät. Kuulostaa yksinkertaiselta ja sitähän se on. Rekrytoi hyvä persoona.

Rekrytoi potentiaalia, älä menneisyyttä. Mitä merkitystä sillä on, miten hyvin joku on joskus jossain pärjännyt? Oikeasti! Miten tulevaisuuden menestystä voidaan muka määritellä menneisyyden pärjäämisellä. Pohdi hetki. Ymmärrä olevasi kanssani erimieltä, koska väitteeni on absurdi. Hyvä – nyt kun naurat minulle, niin kerron sinulle, miksi olet väärässä.

Menneisyyden menestys kertoo vain ja ainoastaan siitä, miten hyvin joku on pärjännyt jossain roolissa kyseisessä työyhteisössä. Se ei kerro mitään siitä, miten hyvin hän tulee pärjäämään sinun työyhteisössä, sinun palveluillasi, tuotteillasi, toimintamalleillasi jne. Menneisyyden data on käytettävissä vain jos toiminta on täysin identtistä, mitä se ei tietenkään ole.

Menneisyyden data on todennäköisesti jopa huonoa kannaltasi, koska se kertoo pahimmillaan siitä, mille huipulle hakija parhaimmillaan on päässyt ja sitten romahtanut sieltä alas.

Menneisyyden käsittely on turhaa. Rekrytoi potentiaalia!

Nyt kysyt, että miten sitä sitten rekrytoidaan. Onko sinulla koskaan ollut sitä fiilistä, että joku on pirun hyvä työssään? Ei hän välttämättä ole, mutta hän sopii sinulle. Todennäköisesti sama mutu-fiilis toimii potentiaalinkin arvioinnissa. Jos koet, että joku voi tuoda jotain uutta ja ansiokasta – rekrytoi!

Rekrytoi viisautta, älä tutkintoja. Jos joku onnistuu perustelemaan minulle, millä kriteerillä tutkinto on peruste osaamiselle, niin tarjoan lounaan. Tutkinnon saa suoritettua kuka tahansa, mutta viisautta se ei suo suorittajalleen. Unohda siis tutkinnot ja kysy kysymyksiä, joilla kartoitat ymmärtääkö hakija liiketoimintaasi. Jos ymmärtää, niin miksi hänellä pitäisi olla paperi todistamaan asiaa?

VÄLIOTSIKKO, JOKA ON TURHA

Siinä on kolme temppua, joita käyttämällä et voi mokata. Tai voit, jos olet huono työssäsi. Silloin on kivempi piiloutua persoonallisuus testien, tutkintojen ja CV-listojen taakse ja huutaa sieltä:

Paperilla se oli pätevä…

Vain ja ainostaan silloin on CV-stalkkaus ollut hyödyllistä. Jos siis haluat ulkoistaa vastuun rekrytoinnista universumille, tuijota CV:n rivejä. Jos haluat olla itse päättämättä, luota itseesi. Älä luota kaltaisiini rekrytointikonsultteihin, jotka pyytävät rahaa itsestään selvyyksien kertomisesta. Älä luota tieteellisesti tehottomiksi todistettuihin persoonallisuustesteihin. Luota itseesi.

Disclaimer:
Olen osakkaana rekrytointeja tehostavissa start up -yhtiöissä. Niissä tavoitteena on palauttaa rekrytointeihin nopeus epätoivoisten prosessien sijasta. Rekrytointi on helppoa silloin, kun osaat oikeasti määritellä sen, millaista henkilöä olet hakemassa. Siihen meillä on tulossa työkaluja fustle.io :n -palveluissa.

Tämä kirjoitus on henkilökohtainen mielipiteeni eikä Fustlen nimissä tehty kannanotto.

Artikkelin kuvassa olen käytöstä poistetulla USS Lexington lentotukialuksella Corpus Christin kaupungissa Texasissa Yhdysvalloissa. Kaikki olivat pukeutuneet t-paitaan ja shortseihin, koska lämpötila oli noin 34 astetta plussan puolella celsius-asteikolla. Minä en. Pidin tyylistäni kiinni ja olin se idiootti, jota muut osoittelivat sormin ja hihittelivät. Minua ei haittaa olla ”se idiootti”, koska joskus jonkun on pakko olla eri mieltä, koska muutoin maailma ei kehity. Olenko aina oikeassa – en toki. Koen silti, että kärjistykset ja kerettiläiset aatokset voivat kantaa yhteiskuntamme parempaan huomiseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s