Kuka tarvitsee esihenkilöä?

Olen paljon puhunut esihenkilöiden tarpeettomuudesta. En viittaa niihin henkilöihin, jotka mahdollistavat tiimiläistensä pärjäämisen, vaan heihin, jotka kokevat auktoriteettinsa olevan se tärkein asia maailmassa.

Aikuinen ymmärtää oman osaamisensa ja osaa sitä hyödyntää lähes aina parhaimmalla mahdollisella tavalla. On kyseessä sitten asiakaspalvelu vaateliikkeessä, applikaatio devaus tai myynti. Järjestään työntekijä tietää itse parhaiten sen, mitä osaa ja mitä on järkevää tehdä.

Miksi emme sitten suo heille sitä mahdollisuutta? Koska useassa kulttuurissa on meidät kaikki opetettu siihen, että ihmiseen ei saa luottaa. Yhä elää vahvana ajatus siitä, että kaikki kusettaa kaikkia ja sen mukaan on toimittava.

Mutta kun aika harva oikeasti haluaa ketään kusettaa. Modernien tutkimusten valossa näyttää siltä, että nykyihminen on yllättävän rehellinen ja tunnollinen. Kuinka suuri osa? Yhden tutkimuksen perusteella yli 90% ja toisen yli 60% – tutkimuksia löytää helposti Googlesta.

Mitä tieteellisempi tutkimus, sitä todennäköisemmin rehellisyys nousee voittavaksi piirteeksi.

Miksi tuosta sitten kannattaa välittää?

Kyselyjen ja erinäisten tutkimusten perusteella yksi yleisimmistä syistä tehottomuuteen työpaikalla on se, että työntekijät eivät luota yrityksen johtoon.

Ja mitenkäs sitä luottamusta sitten rakennetaan – luottamalla niihin työntekijöihin.

Eli mitä enemmän luotat, sitä enemmän sinuun luotetaan. Mitä enemmän sinuun luotetaan, sitä parempi tulos.

Miksi sitten Suomessa on niin paljon esihenkilöitä…

…jotka kyttäävät tarpeettomia mittareita, pyrkivät maksimoimaan kärsimyksen ja haluavat nostaa omaa asemaansa muiden kustannuksella?

Koska heidät on siihen tehtävään palkattu. Heidät on siihen rooliin valittu, koska se ovat itse olleet niitä ”hyviä tyyppejä”. Hyvien tyyppien ongelma usein on se, että he ovat ehkä tunnollisia, mutta harvoin tunneälyisiä.

Tämä näkyy tutkimuksissakin. Yleisimpiä syitä johdon epäonnistumiselle ovat luottamuspula, kykenemättömyys reagoida proaktiivisesti ja syyllisyyden henkilöittäminen.

Summattuna syyt feilaamiselle – tunneälyn puuttuminen.

Johtajaksi pääsee olemalla hyvä työntekijä. Hyvä työntekijä ei osaa johtaa ”huonoja” työntekijöitä, vaan turhautuu. Lopulta johtajan tärkein työkalu on rakennelmallinen auktoriteetti, koska muutakaan ei ole olemassa.

Sellaista johtajaa ei tarvitse kukaan, ei yhtiö eikä henkilö. Maailma on täynnä näitä itseään tärkeämpiä pomoja, jotka kuvittelevat olevansa hyviä työssään, koska he ovat olleet hyviä alaisina.

Maailma muuttuu, onneksemme.

Milleniaalit eivät halua esihenkilöitä, vaan tiimejä. He eivät halua käskyjä, vaan ehdotuksia. He eivät kaipaa huutoa tai tiuskimista, vaan he haluavat avointa kommunikaatiota.

Esihenkilöiden määrä tulee romahtamaan siinä tahdissa, kun nuoria saadaan työelämään. Aikuinen on itseohjautuva, jos raamit sille on tehty järkevästi.

Asiakaspalvelussa oleva aikuinen ei tarvitse esimiestä kertomaan, että asiakaspalvelussa pitää palvella asiakasta, tehdä asiakkaan kannalta järkevää lisämyyntiä ja hoitaa sovitut asiat tehokkaasti.

Applikaatio devaaja ei tarvitse johtajaa mihinkään. Scrum master hoitaa kaikki ne vastuut joita perinteisellä esihenkilöllä on ollut. Ehkä joku haluaa nähdä scrum masterin esihenkilönä, sitä hän ei ole.

Jokainen myyjä tietää, onko yrittänyt tarpeeksi vai ei. Onko onnistunut vai ei. Myynnissä ei tarvitse olla esihenkilöä kyttäämässä puhelumääriä tai tehtyjä tarjouksia. Myyntitiimi pärjää hyvin ilman esimiehiä.

Mihin niitä esihenkilöitä sitten tarvitaan?

Luomaan mahdollisuuksia tiimiläisilleen menestyä parhaimmalla mahdollisella tavalla elämässään.

Se on sinun vastuusi johtajana. Sinun pitää ottaa vastuu jokaisesta asiakaspalvelijasta, devaajasta ja myyjästä. Jos heidän elämänsä on laadukasta menestyt sinä esihenkilönä.

Mutta eihän yrityksellä ole vastuuta työntekijän elämästä?

Jos ei – ei työntekijälläkään ole vastuuta sinun firmastasi.

Kuva on Tromsøn kaupungista. Pitkä silta yhdistää kaupungin mantereeseen. Valmistuessaan se oli Pohjois-Euroopan pisin silta ja se mahdollista kaupungin vahvan talouskasvun poistaessaan tehottoman lauttaliikenteen. Siltojen rakentaminen lisää tehokkuutta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s