Älä aina kierrä rataa

Oletko varma, että liiketoimintaideasi on parasta maailmassa? Hienoa. Epäilen vahvasti, mutta tunteen paloa pitää maailmassa aina olla. Joskus se tunteenpalo vain ohjaa väärään suuntaan, kuten kävi Kimi Räikköselle Brasilian GP:ssä aikanaan.

Kyllä. Tämä kirjoitus on epätoivoisesti moottoriurheilua seuraavia kosiskeleva ja samalla hukkaa kaikki muut lukijansa, joille aihe voisi jopa soveltua.

Seuraan aktiivisesti F1:siä. Kannatan Alonsoa ja Bottasta – enkä jaksa lainsinkaan Räikkösen ja Vettelin mediassa esiteltyjä persoonia (ketään heistä tunne henkilökohtaisesti).

Jaksoin myös vielä viimekaudella angstailla Hamiltonin otteista radalla, vaikka lopulta Rosberg onneksi mestaruuden veikin. Sen sijaan, että jatkaisin vankkumatonta vastustamista, pyrin aina observoimaan muutosta. Kaudella 2017 Hamilton on ollut todella positiivinen yllätys, joten kunnia hänelle siitä.

Vettel oli Redbull vuosinaan ärsyttävän ylimielinen ja taasen viimekausi Ferrarilla meni oikein mukavasti. Tälle kaudelle taas hänestä on tehty se ylimielinen saksalainen. Ehkä joku vain kirjoittaa taustalla draamaa ja minä tyhmänä menen siihen mukaan.

Jokaisesta kuljettajasta, tallipäälliköstä ja monesta muustakin itselläni löytyy vahvamielipide. Eihän se perustu mihinkään reaaliseen, mutta kuulemma ihmiset fanittavat tv-ohjelmienkin hahmoja, vaikka ne reaalisesti täysin epäreaalisia ovatkin.

En silti jää jumiin mielipiteeseeni, vaan suon silletilaa muuttua. Valitettavan moni on päättänyt uskoa tekemiseensä, vaikka faktat muuta osoittaisivatkin. Varmasti niistäkin voittajia nousee, jotka hakkaavat päätänsä samaan graniittilohkareeseen. On silti todennäköisempää löytää onnistuminen, jos hieman jaksaa nähdä nenäänsä pidemmälle ja kokeilla muitakin ratkaisuja.

Älä rekryä vanhaa

Suomessa elää yhä vahvana käsitys siitä, että on toimialojen sisällä pörrääviä ammattilaisia, joita halutaan rekrytoida toimialallaan, koska syitä. Tämän voi nähdä lähes kaikissa enemmän osaamistavaativissa työpaikkailmoituksissa. Kokemus toimialalta on lähes aina se, millä rekrytoitava pääsee etenemään rekryputkessa.

Enkä nyt kiistä etteikö se olisi mahdollisesti tärkeää. Mutta olisi silti syytä ajatella, että niitä hyviä osaajia saattaa löytyä sen oman toimialan ulkopuolelta. Etenkin silloin, kun haluaa kasvattaa / kehittää liiketoimintaansa.

Silti moni huutaa kimiräikkösenä tietävänsä mitä tekee. Ei se Räikkönenkään sitä aina ole tietänyt (kuten se Brasilian GP).

Eli pysähdy hetkeksi, jos et parhaillaan ole kisaa ajamassa. Katso ympärillesi, pyri näkemään tilanteesi uudesta näkökulmasta. Onko mahdollista, että olet kiertänyt rataa luottaen, että se joskus loppuu?

Ei siis kannata hakea pelkästään niitä ”best practice” -ratkaisuja, koska joku muuhan ne on jo tehnyt ja vienyt eteenpäin. Niistä voi saada hyvän pohjan, mutta valitettavan usein saan törmätä siihen, että kuvitellaan vuonna 1990 päivitetyn laatumanifestin ratkaisevan yhä kaikki maailman ongelmat.

Sama koskee rekrytointeja. Jos aina palkkaat alasi sisältä ne parhaat tekijät, menetät mahdollisuuden löytää jotain uutta toimialallesi. Ainahan se ei voi onnistua ja sitten tulee riski mokaamisesta (mokaa ilolla, se on hyväksi).

Älä siis jatka aina sillä samalla mallilla, vaikka se sama malli olisi siivittänytkin sinut voitosta voittoon – niin se vain on aina katkennut F1:ssäkin talleilla mestaruusjuhlat jossain kohdin.

Avoimin mielin sanos

Pystyn mukautumaan realiteetteihin ja omaksumaan uutta informaatiota. Vaihdan mielipidettäni, jos se on tarpeen. Toisinaan toki saarnaan saarnastuolista asioista, joista en mitään ymmärrä – sekin on ymmärrettävää.

Mutta jos joku tulee sanomaan, että olen väärässä. Kuuntelen ja arvostan. Olen muuttanut mielipidettäni niin monesta asiasta tämänkin vuoden aikana, että kehtaan kuvitella kehittyneeni.

Se on itselleni juhlallinen hetki aivojen sisällä, kun saan myöntää olleeni väärässä. Usealle se on kuulemma ahdistavaa. Eihän sen pitäisi olla. Mikäs sen vapauttavampaa, kuin saada sanoa ääneen, että maailmassa on vielä opittavaa jäljellä.

Itse ainakin turhautuisin, jos ei olisi mitään uutta tarjolla. Jos oikeasti tietäisin, mistä puhun, olisin varmaan hiljaa.

Kuuntelen muita enemmän, kuin mitä olen äänessä. Jos huudan omaa sanomaani, voin vahingossa ohittaa toisen luoman ja paremman sanoman.

Tekemisestään pitää olla ylpeä, mutta niin pitää olla ylpeä myös virheistään. Tunnen yhden henkilön, joka oli vahvasti homofoobinen aikanaan. Nykyään hän pitää homoja parhaimpina asiakkainaan. Hän kasvoi ihmisenä, jotta saa kasvatettua liikevaihtoaan.

Joku valitsee jäädä aloilleen ja haikailee menneiden vuosien perään. Joku jaksaa yhä kannattaa Räikköstä, vaikka se huuma meni jo. Ehkä se tulee takaisin, moottoriurheilussa on se hyvä puoli, että se aika usein toistaa itseään.

Kuten minäkin.

Kuva on otettu matkallani Austinin F1 -radalle (Circuit of the Americas). Helikopterilla lensimme alueelle ja sen yläpuolella pitkään, kun ei ollut kisaviikonloppu käynnissä. Rata-alueen maasta käsin nähtyä aiemmin, tuntui oudolta, miten erilaiselta se näyttäytyi helikopterista käsin. Kisalähetyksissäkään ollut saanut samaa mielikuvaa.

Ilmakuvissa vuorostaan eivät radan korkeuserot hahmotu, sitä varten on hyvä käydä kävelemässä rataa läpi. Kaikkia näkökulmia tarvitaan, että tietää mitä näkee.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s